Mestarietsivät

Kaikki tuntui eniten silloin kun olin 15. Sen jälkeen ei ole tuntunut samalta. On ollut haaleampaa, erityisesti tässä kohdin. Enää ei voi kaatua taaksepäin varmistamatta onko siellä ketään tai ajatella 4 tuntia jotain ihanaa ilman, että muut ajatukset keskeyttäisivät tai hypätä parvekkeelta, koska on liian suuri ero suurimman surun ja suurimman ilon välillä, mikä ehkä on hyväkin asia. Jo pitkään on ollut sellainen olo, että tekisi mieli huutaa, mutta aina on tullut jotakin muuta.
 
”Alkutilanne on kuin suoraan television etsiväsarjoista:asetelma on kutkuttava, musiikki alleviivaa trilleriä, rikospaikkaa tutkitaan ja todisteita kerätään. Kivelä on koonnut oivaltavia kohtauksia, tunnelmia ja alatarinoita sekoittaen niistä oivaltavan matkan.” Mika Väyrynen Tanssi-lehti 3/2005
 
”Hon har en distinkt känsla för balansen med tema eller idé och scen. Det gör både scenflödet och helheten rappa och tilltalande.”
Jan-Peter Kaiku, Hbl 25.8.2005